Posts tagged hotelli
Year in Clarion: menin ylikuntoon ja viisi muuta asiaa, jotka muuttuivat sadassa päivässä

Kaupallinen yhteistyö Clarion Hotel Helsinki

Voi, mikä kirkassilmäinen hupakko olinkaan, kun 99 päivää sitten muutin tähän hotelliin. Sata päivää tuntui hirveän pitkältä ajalta – ja varsinkin koronakevään jälkeen sitä ajatteli, että “no sitten syyskuussahan kaikki on ihan toisin”.

Huoneeni muuttopäivänä 2.6.2020 / huoneeni 98 päivää myöhemmin.

Huoneeni muuttopäivänä 2.6.2020 / huoneeni 98 päivää myöhemmin.

Tämä on viimeinen kirjoitukseni #yearinclarion-yhteistyössä, joten on tilinpäätöksen aika: onko kaikki toisin? Mikä kaikki on muuttunut (minussa tai hotellissa) sadassa päivässä?

Turvallisuus

Ennen kuin tulin hotelliin, minua jännitti. Ajattelin, että on kyllä melko riskaabelia asua paikassa, jossa naapurit vaihtuvat jatkuvasti (vaikka yksi niistä onkin silloin tällöin Robin). Ja että siinä sitä sitten lääpitään samoja hissinnappuloita neljänsadan ERI ihmisen kanssa joka päivä. Huoleni kuitenkin haihtui nopeasti, sillä alkukesästä hotellissa oli vielä tosi rauhallista. Aamiaisella oli kanssani yleensä yhden käden sormilla laskettava määrä ihmisiä, ja aamiainen tarjoiltiin buffan sijasta valmiina pikku annoksina. Kun vierasmäärä alkoi kasvaa, hotelliin sijoitettiin käsidesiautomaatteja joka paikkaan (kirjaimellisesti joka paikkaan. Pelkästään matkalla aamupalalle voin desinfioida käteni neljästi). Ravintolan ja baarin asiakasmääriä on rajattu ja menut ovat joko paperiset eli poisheitettävät tai laminoidut eli desinfioitavat. Yleiset tilat, myös ne hissin nappulat, siivotaan tehostetusti, kahviautomaatin napit pyyhitään ja aamupalabuffetin ottimet vaihdetaan monta kertaa tunnissa, ja elokuun lopusta lähtien henkilökunnalla on jatkuvasti maskit päällä. (Ja ne kuulemma hymyilevät kovasti niiden alla, vaikkei se maskin läpi näy.)

Liikkuminen

Kevät koronoineenhan oli siis ihan perseestä muuten, mutta parasta iltakävelyaikaa. Kävin kahden ystäväni kanssa kävelyllä melkein päivittäin. Kun kesä tuli, muutin hotelliin ja maailma avautui kuin nupullaan ollut kukka, ei kävelyille enää ollut tarvetta yhtä usein. Sitä paitsi hotellillahan on kuntosali. Siksi voinkin ylpeästi kertoa että olen käynyt hotellin kuntosalilla karkeasti arvioiden noin viisi kertaa! Sehän on melkein joka toinen viikko, kun kolmeen kuukauteen suhteuttaa! Enkä ole ennen sitä käynyt neljään vuoteen kertaakaan! Että täytyy ihan nyt varoa ettei mene ylikuntoon. Itse asiassa onkin hyvä että muutan takaisin kotiin niin saa kroppa vähän levätä.

Minä muuttopäivänä / minä viime viikolla.

Minä muuttopäivänä / minä viime viikolla.

Ikkunanäkymä ekana päivänä / ikkunanäkymä tänään.

Ikkunanäkymä ekana päivänä / ikkunanäkymä tänään.

Omaisuus

Tulin hotelliin kutakuinkin kahden matkalaukun, yhden pahvilaatikon ja yhden Ikea-kassin kanssa. Olen kolmen kuukauden aikana ostanut kymmenen viherkasvia (hupsiiisss) ja niille ruukut – suurimman osan kirppikseltä, yhden maton, kahdet kengät, kaksi kukkamekkoa kirppikseltä (vain kaksi!! Olenkohan parantunut kukkamekkorohmuamisestani??), kaksi t-paitaa urheiluun ja viisi kestomaskia. Ai niin ja jallulasit (jotka ovat oikeasti kuulemma genever-lasit) kierrätyskeskuksesta, koska lupasimme ystäväni Einon kanssa vuosi sitten että hankimme sellaiset elokuuhun 2020 mennessä. Lisäksi hotellin aulassa on erään makrameetaiteilijan teoksia esillä, ja haaveilen hankkivani niistä yhden valtavan – mutta se saa odottaa vielä hetken, koska rakastan makrameetöitä niin tolkuttomasti että pelkään muuttuvani makrameematamiksi. Sellainen ryijyjutska on varmasti porttihuume makramee-madnessiin, ja pian minusta tulee yksi iso tasseli.

Syöminen

Hotellin ravintola ei ollut ensimmäisenä kuukautena auki ollenkaan (tosin se saattaa olla ihan hyvä juttu, sillä siellä on yhdessä annoksessa sellainen fermentoitu valkosipulimajoneesi, jota voisin mättää sellaisenaan litrakaupalla. Jos olisin saanut syödä sitä mielin määrin, verisuoneni olisivat varmaan sanoneet sopimuksen jo kahden kuukauden kohdalla irti). Aluksi jaksoin tehdä huoneessa jotain salaatteja, mutta hyvin pian minusta tuli jokaisen aterian ravintolassa syövä tai ravintolasta hakeva ihminen. Sittemmin katsoin tiliotettani ja siirryin kaupan valmisruokiin (Epic Foodsin take away -annokset, erityisesti falafel-fetapasta ja epic noodle bowl Jätkäsaaren K-Marketista ovat pelastaneet arkeni). Pitkään minulla ei ollut kokkaamista ikävä (paitsi keitettyjä perunoita. Niitä ei saa mistään take away -ravintolasta), mutta nyt fiilistelen jo kovasti kaikkea, mitä saan tehdä kotona ihan itse: ehkä joku ihana risotto, ja ah pinaattimunakas, ja pitäiskö tehdä uuniperunoita? Todellisuudessa jaksan tehdä varmaan öö voileivän.

Aamiaiseni ekalla viikolla (sortsu söhryt, kuvamatskua oli vain instastoryssa) / aamiaiseni tänään.

Aamiaiseni ekalla viikolla (sortsu söhryt, kuvamatskua oli vain instastoryssa) / aamiaiseni tänään.

Nosturit (ja Eira-laiva) kesäkuussa / nosturit (ja Eiran poissaolo) tänään.

Nosturit (ja Eira-laiva) kesäkuussa / nosturit (ja Eiran poissaolo) tänään.

Tavat

Ensinnäkin: en tiedä osaanko enää keittää kahvia. En ole keittänyt kertaakaan kahvia hotellissa asumisen aikana. Toiseksi: normaalissa elämässä vältän hissin käyttämistä, mutta täällä olen valinnut rappuset vain kerran, kun Muita ihania -Tiinan tekemä aamukampatehtävä pakotti. Kotona asun katsokaas neljännessä kerroksessa, kyllä sinne jaksaa kävellä. Hotelliasuntoni on pikkuisen korkeammalla. Kolmanneksi: olen ottanut aamupala-asukuvan hotellissa melkein joka päivä ja luulen, että minun täytyy jatkaa sitä kotonakin. Mutta ehkä minun pitää perustaa sitä varten jokin Only Fans, koska JESS KOTONA EI ENÄÄ TARVII PUKEUTUA AAMIAISELLE AAAHHHH.

Mieliala

Minusta täällä on ollut tosi ihanaa koko ajan. Ja suurin kiitos siitä kuuluu Clarionin superkivalle henkilökunnalle. Oon ollut pääasiassa tosi onnellinen täällä koko kesän! Vaikka siis nyt tietenkin korpeaa niin maan pirusti että joutuu lähtemään, ja sekin lienee Clarionin syytä että KIITOS VAAN.

Ei vais. Kiitos oikeasti kaikesta! Tämä on ollut ihan paras kesäleiri. PUS!

Year in Clarion: usein kysytyt kysymykset

Kaupallinen yhteistyö: Clarion Helsinki

Kuusikymmentäkuusi päivää hotellieloa takana! Lähes paholaisen numeron saavuttamisen kunniaksi tässä liuta eniten saamiani kysymyksiä hotelliasumiseen liittyen. Niin ja vastaukset niihin myös.

Klo 19:54. Rantanen istuu taas lattialla ilman housuja.

Klo 19:54. Rantanen istuu taas lattialla ilman housuja.

Miltä on tuntunut?

Yllättävän normaalilta! Hotellihuone tuntuu ihan kodilta ja elo on sellaista tavallista. Aika on mennyt hirveän nopeasti, ja vaikka aluksi ajattelin, että sata päivää on sopivan lyhyt aika asua hotellissa, voisin helposti jatkaa toiset sata päivää. Että jos olette sieltä Clarionista kuulolla niin I’M YOUR GIRL.

Siis öö miksi asut hotellissa?

Minut valittiin Clarionin ja Ping Helsingin #yearinclarion-vaikuttajakampanjaan. Se sisältää sen, että asun hotellissa ilmaiseksi, ja vastineeksi teen sisältöjä aiheesta kanaviini. Raha ei vaihda omistajaa. Kamppis alkoi viime vuonna sillä, että Joonas Pesonen muutti hotelliin vuodeksi. Tänä vuonna vuosi on jaettu useamman vaikuttajan kesken, ja kukin meistä asuu hotellissa sata päivää kerrallaan. Tai siis krhm minä ajattelin asua täällä lopun ikääni moiiiiii.

Miten hotelli hyötyy yhteistyöstä?

Hotelli saa näkyvyyttä (ja toivottavasti asiakkaita) minun sisältöjeni kautta. Annan myös arvokasta ensi käden palautetta palvelujen toimivuudesta asukkaan näkökulmasta. Lisäksi henkilökunta saa nauttia turvonneesta naamastani joka aamu aamupalalla: priceless.

Saatko syödä ilmaiseksi hotellissa?

Aamiainen kuuluu diiliin, ja saan hotellin ravintoloista 50 prosentin alennuksen. Huoneessani on tavalliseen hotellihuoneeseen verrattuna poikkeuksellisesti jääkaappi ja mikroaaltouuni (ja vedenkeitin, joka kuuluu tavallisestikin varusteluun), joten jotakin voi huoneessa myös kokkailla. Voi syödä esim voileipiä ja suosikkiruokaani sipsejä.

Mitä kaipaat eniten kotoa?

Uunia, keittiön tasoja ja vetolaatikoita (huoneessa ei ole yhtään vetolaatikkoa ja säilytystilaa on melko niukasti). Joskus kaipaan myös imuria (joskus = silloin, kun olen kaatanut esimerkiksi kahvinpurut lattialle).

Saatko tuoda hotelliin vieraita?

Saan! Kun minulla on yövieras, ilmoitan respaan, ja saan halutessani hänelle kylpytakin tai lisää pyyhkeitä. Aamupalalle ilmoitetaan myös, jotta ne tietävät, kuinka monta syöjää aamulla on. Saan asua hotellissa kuin kotonani – mutta hotellin sääntöjä kunnioittaen. En voi (enkä myöskään halua) järjestää juhlia huoneessani tai kutsua yöksi niin monta ihmistä, etteivät ne mahdu kanssani samaan sänkyyn (challenge accepted).

Mikä on parasta? Mikä tyhmintä?

Parasta on ihan vaan se että saa asua hotellissa. Ja se, että on koko huoneen korkuiset ikkunat, joista näkyy maailman kauneimmat nosturit, joihin en kyllästy koskaan. Ja se ettei tarvitse pestä itse pyykkiä. Ja se että on ilmastointi. Tyhmintä on kylppärin lavuaarissa tiskaaminen.

year in clarion

Oletko kyllästynyt johonkin asiaan hotellissa?

Vilkkaina päivinä ruuhka ja esimerkiksi hissin odottaminen kyllästyttää. Hotellimusa on kiinnostanut mua alusta asti ja oon kysellyt paljon siitä, mistä se tulee ja miten se vaihdetaan. Se ei vielä kyllästytä, mutta olen jo oppinut muutaman kappaleen sanat ulkoa! Henkilökunta kuulemma kyllästyy siihen aika nopeasti :D

Käytkö usein kotona?

En. Luulen, että kodissani asuva vuokralainen saattaisi säikähtää.

Miten sun pyykit pestään?

Hotellissa on pesulapalvelu, joka on ihan luksusta! Jätän respaan kassillisen likaisia vaatteita, ja saan pestyt ja silitetyt vaatteet takaisin viikattuina ja henkareille laskostettuina. Se on itse asiassa niin luksusta, että minusta tuntuu joka kerta, etten ansaitse sitä. Mutta sitten vedän jalkaani silitetyt alushousut ja olen ihan että I’M WORTH IT.

Onko kiusallista laittaa pyykkiin alusvaatteet?

On. Ihan helvetin kiusallista. Mutta piilotan ne aina muiden vaatteiden alle ja toivon etteivät ne huomaa niitä. Tai siis että huomaavat sen verran että pesevät ne. Ja sen verran että silittävät ne. Mutta etteivät sillä tavalla huomaa huomaa niitä niin kuin oikein huomatakseen. Luulen että olen onnistunut.

Kerro jotain huonoja puolia tai asioita joihin olet pettynyt?

Se harmittaa, että aina kun mun pitäisi pyytää jotain (esim roskisten tyhjennys tai lisää pyyhkeitä), tunnen itseni ihan ääliöksi. Että ihan kuin olisin jokin liikoja vaativa asiakas. Ehkä se liittyy siihen, etten koe ansaitsevani tätä. Ehkä minun pitää vuorata itseni niillä silitetyillä pikkuhousuilla ja hokea I’M WORTH IT. Moni on myös hehkuttanut hotellin tyynyjä, mutta ne ovat minun makuuni liian muhkeita LOLLLL tämä on nyt juuri hyvä esimerkki siitä että tuntee itsensä ääliöksi. “MINULLA ON LIIAN IHANA TYYNY” onpa vaikeaa elämä.

Onko yksinäistä?

Ei ollenkaan! Tämä on sosiaalisempaa asumista kuin omassa kotitalossani, jossa ihmiset tervehtivät toisiaan huomaamattomalla nyökkäyksellä ja vain silloin kun on pakko. Henkilökunta on tosi mukavaa, joten aina on joku, kenen kanssa jutella. Lisäksi suurin osa vieraista on lomalla ja siksi jokseenkin hövelillä tuulella. Ihmiset juttelevat hississä, saunassa ja aamiaissalissa enemmän kuin normaalissa kerrostalossa (tosin juttelut ovat aina melko samanlaisia: “mitenköhän nää ikkunat pestään” toistuu tosi monessa keskustelussa). Toisaalta taas viihdyn varsin hyvin yksin huoneessani, vain minä ja satisf- eikun öö maisemat.

Mikä on yllättänyt eniten?

En ollut tullut ajatelleeksi, että hotellissa ei voi feikata tehokkuutta mitenkään. Jos jokin päivä on sellainen, että tekee vaan mieli sluibailla, voi tavallisessa kodissa laittaa pyykit koneeseen tai astianpesukoneen päälle tai viedä roskat, jotta tulisi sellainen tehokkuuden illuusio ja saisi lorvia menemään hyvällä omallatunnolla. Hotellihuoneessa ei ole sellaista. Täytyy vaan lorvia ja sietää oma laiskuus.

Onko hotellielämä vastannut odotuksia?

Jostakin syystä odotin, että respassa kytättäisiin mun menemisiä ja tulemisia. Että niillä olisi siinä jokin vihko, johon ne merkkaisivat että “klo 3.23. Rantanen saapui juuri kotiin. Horjahti hissiaulassa. Neljäs kerta tällä viikolla.” ja “klo 11.05. Rantasta ei ole aamiaisella näkynyt. Syö varmaan taas huoneessa sipsejä aamupalaksi.” Mutta tietääkseni sellaista vihkoa ei ole (tai sitten ne piilottelevat sitä tosi hyvin). Kerran olen kyllä saanut kommentin “Joonasta ei ikinä näkynyt öisin yhtä paljon kuin sinua”.

Onko koti-ikävä?

Ei tipan tippaa. Oikeastaan päinvastoin. Normaalioloissa rakastan omaa kotiani, mutta nyt se on ajatuksissani muuttunut nuhjuiseksi ja pimeäksi kuolemanloukoksi, johon en haluaisi palata mistään hinnasta.

MP hotelliaamiaisesta?

Sen kirkkain hohto on himmennyt, mutta on kieltämättä edelleen kivaa ettei tarvitse miettiä aamuisin, mitä laittaisi, ja valinnanvaraa on silti. Mulla on tällä hetkellä puurokausi menossa, mutta vielä viikko sitten söin joka aamu kurkku-juustosämpylän ja soijajugun pähkinöillä (ja joskus syön sipsiä huoneessa).

End of faq. Kiitos!



Testaa: millainen hotellivieras olet?

Kaupallinen yhteistyö: Clarion Helsinki

Olen nyt asunut hotellissa neljäkymmentäkuusi päivää. Sinä aikana olen nähnyt aika monta hotellivierasta, ja mielestäni se tekee minusta pätevän tai ehkä jopa maan johtavan hotellivierasanalyytikon.

Sinäkin olet ehkä joskus käynyt hotellissa ja varmaan aina halunnut tietää, millainen hotellivieras olet (tällaisia tuiki tärkeitä tarpeita varten tämä minun blogini on olemassa). Nyt elämäsi saa täyttymyksen, koska voit vihdoin tehdä testin, joka kertoo sen sinulle! Uskomatonta mutta totta!

Alla on lueteltu erilaisia tilanteita, joihin hotellivieras joutuu. Valitse kolmesta vaihtoehdosta se, joka on lähinnä sitä, miten sinä toimisit vastaavassa tilanteessa. Pidä kirjaa siitä, minkä vastausvaihtoehdon olet valinnut. Lopuksi saat tietää sen, mitä olet sielusi sopukoissa pimeinä iltoina aina miettinyt: millainen hotellivieras olet.

Ehkä sinunkin peilistäsi katsoo täydellinen hotellivieras.

Ehkä sinunkin peilistäsi katsoo täydellinen hotellivieras.

RESPASSA

a: Olet varannut ja maksanut hotellihuoneen etukäteen. Olet toivonut tietynlaisen huoneen tietyllä näköalalla. Respassa asioiminen sujuu nopeasti, sillä käytät check in -automaattia.

b: Joku on varannut hotellin puolestasi, eikä sinun tarvitse tehdä mitään. Respassa roikut vastaanottotiskin reunassa ja kyselet, onko vastaanotossa yölläkin joku ja onhan aamupalalla varmasti pannukakkuja.

c: Tervehdit vastaanottovirkailijaa puristamalla huulet tiukaksi viivaksi ja nyökkäämällä. Puhut vain jos on pakko.

KÄYTÄVÄLLÄ

a: Tervehdit jokaista vastaantulijaa kustomoidusti vuorokaudenajan mukaan: hyvää huomenta, oikein mukavaa aamupäivää, iltapäivää teille jne. Hymyilet leveästi ja hehkut hyvää tuulta.

b: Kokeilet, kuinka nopeasti saat juostua käytävän yhdestä päästä toiseen. Pyydät, että joku ottaa aikaa puolestasi ja huudat koko matkan alusta loppuun AAAAAAAA.

c: Toivot, ettei kukaan tule vastaan. Kun niin käy, puristat huulesi tiukaksi viivaksi ja nyökkäät.

HISSISSÄ

a: Tervehdit kanssamatkustajia ja kysyt heiltä, mihin kerrokseen he ovat menossa. Painat nappia heidän puolestaan ja sanot kaikille “hyvää päivänjatkoa” kun poistut.

b: Et pääse mihinkään, koska olet unohtanut avainkorttisi. Mutta ei se harmita. Räpläät jääpalakonetta kunnes pääset hissiin jonkun siivellä.

c: Et mene hissiin, koska siellä on joku toinen. Ennen pitkää sinun on pakko, koska et jaksa seistä käytävässä kahtakymmentä minuuttia kauempaa. Puristat sisään mennessäsi huulesi tiukaksi viivaksi, nyökkäät kanssamatkustajille, ja lopun aikaa tuijotat herkeämättä maisemia.

SAUNASSA

a: Täytät löylykiulun kaikkien puolesta, kysyt, saako löylyä heittää ja ojennat puhtaan pyyhkeen saunojalle, joka näyttää etsivän sellaista.

b: Et viihdy saunassa kauaa, koska sinua syyhyttää päästä uima-altaaseen. Aiot hypätä sinne pommilla, vaikka tiedät, ettei se välttämättä ole sallittua.

c: Käyt ensin suihkussa, koska säännöissä sanotaan niin. Istut lauteen reunalle ja irvistät, kun joku heittää löylyä. Pidät katseesi tiukasti lattiassa ja huulesi tiukaksi viivaksi puristettuina. Nyökit varmuuden vuoksi vähän koko ajan. 

HOTELLIN BAARISSA

a: Tilaat oluen, jotta seuraava asiakas ei joudu odottelemaan. Jos tiskillä ei ole jonoa, valitset kotimaisella käsityöllä tislatun viskin. 

b: Haluat mahdollisimman monimutkaisen drinkin. Välkkyvällä pillillä, mielellään. 

c: Tervehdit baarimikkoa nyökkäämällä ja puristamalla huulesi tiukaksi viivaksi. Tilaat jotakin, jonka saat osoittamalla, ettei vaan tarvitsisi sanoa mitään. 

AAMUPALALLA

a: Olet stalkannut somesta aamupalan valikoiman valmiiksi ja tiedät jo sisään astuessasi, millä aiot herkutella. Pantterin lailla sulavin liikkein löydät täydellisen vapaan pöydän ja kannat herkkusi sinne varmoin ottein – unohtamatta hyvän huomenen huikkailua kaikille, jotka tulevat vastaan.

b: Ryntäät välittömästi pannukakkupisteelle ja lappaat lautasen täyteen pannareita. Aamupalan päätteeksi saat moitteet, koska et jaksanut syödä kaikkea. Hävikkiä katsos.

c: Valitset kurkkuvoileivän, puuron ja mustan kahvin. Tervehdit henkilökuntaa ja muita hotellivieraita nyökkäillen tiukaksi viivaksi puristetuin huulin. Jos olet villillä tuulella, otat lautasellesi myös croissantin ja pikku marmeladin. 

OSTOKSILLA

a: Teet täsmäiskun paikallista käsityötä myyviin putiikkeihin. Rupattelet myyjien kanssa ja vietät ihanan päivän kaupungilla.

b: Sinulla on viisi euroa käytettävänäsi. Ostat avaimenperän ja kuusi tikkaria.

c: Ostat sukat. Niitä tarvitsee aina. 

ULOSKIRJAUTUESSA

a: Kiität hotellihenkilökuntaa miellyttävästä kokemuksesta ja annat erikseen palautetta aamupalalla sinua ystävällisesti palvelleesta henkilöstä hänen etunimellään. Saat vastaanottovirkailijan kikattamaan kaskuillasi ja lupaat tulla pian uudelleen.

b: Joku hoitaa uloskirjautumisen puolestasi. Sinä makaat naama odotustilan sohvaan upotettuna ja karjut MENNÄÄN JO.

c: Tiputat avainkortin check out -boksiin, koska et ole käyttänyt minibaarin palveluja (tietenkään). Hyvästelet henkilökunnan nyökkäämällä huulet tiukaksi viivaksi puristettuina.

TULOKSET:

Eniten a-vastauksia: Olet mahdottoman miellyttävä ja joka tilanteen suvereenisti hoitava smooth operator. Olet täydellinen hotellivieras, kohtelias ja muut huomioiva. Olet mielikuvitushahmo.

Eniten b-vastauksia: Olet villi, viettiesi ohjaama luontokappale, joka ei voi itselleen mitään. Otat ilon irti jokaisesta tilaisuudesta – kuten kuuluukin. Olet lapsi.

Eniten c-vastauksia: Olet muiden hotellivieraiden näkökulmasta tosi kiva hotellinaapuri. Olet vähän huomaamaton, mutta ainakaan sinusta ei ole harmia kenellekään. Olet suomalainen.

Year in Clarion: hotelliloma 10-vuotiaan kanssa

Kaupallinen yhteistyö: Clarion Helsinki

Kymmenvuotias siskontyttöni Fanni oli tällä viikolla luonani pikku lomalla testaamassa Clarionin Ihana kesä-Helsinki -tarjousta. Majoituksesta saa 20 prosenttia alennusta, kun yöpyy kaksi yötä ja 25 prosenttia, jos jaksaa riekkua vielä kolmannen yön. (Me riekuimme tietenkin sen kolme.) Paketti sisältää lisäksi liput SkyWheel Helsinki -maailmanpyörään.

Sky Wheel.

Sky Wheel.

Fanni ja minä Sky Wheelissä.

Fanni ja minä Sky Wheelissä.

Vietimme loma-ajasta varmaan 80 prosenttia Clarionin kattouima-altaassa, joka on kyllä sanalla sanoen ihan sairaan ihana (hotellin omistajahan on jossakin lehtihaastattelussa myöntänyt, että se on rakennettu vain Instagramia varten. Mutta kyllä se nautiskelemiseen kelpaa ihan ilman someakin). Lopun ajasta kävimme ravintoloissa, rannalla ja kaupungilla – sekä katsoimme ilmastoidun hotellihuoneen viileydessä Fannin toive-elokuvia: Forrest Gump ja Gilbert Grape. Tykkään niin paljon siitä, että Fannin kanssa voi katsoa 90-luvun klassikoita. Nimimerkillä “en enää jaksaisi katsoa Frozenia kertaakaan -83”. (Laitoin lapsen katsomaan myös suosikkiohjelmaani, australialaista remonttirealitya The Block, ja se perhana tykkäsi siitä. JES.)

”Vaaaaauuu!”

”Vaaaaauuu!”

Uimamaisterit.

Uimamaisterit.

Fanni, supermalli.

Fanni, supermalli.

Kävi ilmi, että kymmenvuotiaat ovat kovia kyselemään. Vastasin muutaman päivän aikana arviolta neljääntuhanteen kysymykseen. Kirjoitin niistä murto-osan ylös:

  • Haluisiksä että sulla on diabetes?

  • Kuinka kauan sitten oli 1993?

  • Tiedäksä kuka on J. Karjalainen?

  • Onks tän hotellin perustaja kuollu jo?

  • Kuinka monella kielellä osaat laskea sataan?

  • Ooksä tavannu pesojoonaksen?

  • Milloin väritelkkari keksittiin?

  • Voisiksä ikinä olla nyrkkeilijä?

  • Jos mä joisin lasillisen alkoholia ni kuolisinko mä?

  • Mitä tarkoittaa let’s?

  • Mitä parkkimittarit tekee?

  • Onko 15 minuuttia menny jo?

  • Mikä on paikka missä sä käyt tosi usein?

  • Kuka oli sun eka poikaystävä?

  • Mikä on mankka?

  • Kuinka kauan menee että maapallo räjähtää?

  • Ooksä nähny kaikki Leonardo DiCaprion elokuvat?

  • Mikä on rikollisuus englanniks?

  • Milloin oli eka iPhone?

  • Onko Suomi ollu Venäjän vallan alla?

  • Tiedäksä kuka on Dua Lipa?

  • Mikä on tuhat euroo?

  • Ooksä nähny ku Leonardo DiCapriolla on viikset?

  • Tiesiksää että kaikki maat on ollu joskus semmosessa isossa kasassa?

Loman viime metreillä pyysin, että Fanni kirjoittaisi itse blogiin aiheesta. Autoin vähän kysymyksillä, ja korjasin muutamat alkukirjaimet, mutten muuten koskenut tekstiin.

No niin Fanni kirjoitapas blogiin tästä meidän yhteisestä lomasta.

Clarion on kiva ja siellä on tosi hyvää palvelua.

Millä tavalla se on kiva?

Noo silleen et siellä on kaikkee mitä hotellilomalla tarttee.

No kerro vähän mitä oot tällä hotellilomalla tehnyt?

Ensin me herättiin ja mentiin aamupalalle. Aamupalalla parasta on nutella ja kermavaahto joita voi laittaa mihin tahansa vaikka tomaatin päälle (jos haluu). Sitten me mentiin kaupungille ostaan mulle uikkaria ja käytiin kampissa ja mujissa. Sitten me syötiin pizzaa ja mentiin mailmanpyörään! (Kiitos lipuista Clarion.) Siellä oli tosi hienot näkymät :D Me mentiin hotellilla uimaan iiiihhanaan uima-altaaseen ja illalla me mentiin ravintolaan syömään.

Mikä oli parasta hotellissa?

Se että täällä oli niiiiiiiiiiiiiiin hieno uima-allas.

Mikä oli parasta lomassa?

No se että sain olla Tiian kaa.

Jäikö jotain mitä et ehtinyt tehdä, jotain mitä haluat tehdä ensi kerralla?

Ei mitään. Paitsi Lintsi.

Tulisitko toistekin?

Joo.

Bloggaaja.

Bloggaaja.

Uunisaari.

Uunisaari.

(Kiitos Fanni ihanasta lomasta! Olet rakas.)

Year In Clarion: hotellihuoneeni

Kaupallinen yhteistyö: Clarion Hotel Helsinki

Nonni sano monni! Olen nyt asunut hotellissa kaksi viikkoa, ja alan jo vähän tottua siihen (erityisesti valmiiksi tarjoiltuun aamupalaan on ollut tosi ranccaa yrittää totutella). Yllätän itseni päivittäin lähinnä olemalla menemättä vahingossa entiseen kotiini. (Jos jokin päivä menen, vuokralaiseni on meistä se, joka varmaan yllättyy.)

year in clarion
year in clarion
year in clarion

Jo ensimmäisestä päivästä hotelli on tuntunut ihan kodilta. Kun huoneen oven sulkee, ei enää oikein muista, että on hotellissa. Sillä tavalla mieli ehkä toimii, sitä tottuu asioihin. Tai sitten minulla on vaan ihan paska muisti.

Suurin haasteeni asumisessa tuntuu tällä hetkellä olevan se, etten ole vielä osannut päättää, kumpi sängyn puoli on “minun”, joten nukun aivan mielivaltaisesti eri puolilla sänkyä miten milloinkin sattuu ihan kuin jokin metsäläinen (ja joskus vaihdan puolta keskellä yötä aivan villinä). Ehkä jonkun pitää tulla yökylään, jotta minulle selviää, kummalle puolelle oikeasti haluan.

Minulla on kolme huoneen korkuista ikkunaa, joita haluaisin siis kerta kaikkiaan rakastella aamusta iltaan. Aurinko maalaa niistä näkyvät satamamaisemat ja nosturit joka päivä erilaisilla väreillä, ja ne salpaavat henkeni kaikkina vuorokaudenaikoina. Joskus iltaisin istun ikkunalla ja tuijottelen vaan ulos enkä edes someta melkein yhtään.

year in clarion tiia rantanen
year in clarion
Siiiiiiisss kattokaa ny.

Siiiiiiisss kattokaa ny.

Rakastan sitä, että talossa on henkilökunta, johon voi tutustua, ja sitten kotona onkin monta ihmistä moikattavaksi. Tulee ihanan tervetullut olo, kun aamupalalle könytessä näkee tuttuja kasvoja respan tiskillä ja keittiössä. (Sitä paitsi kaikki ovat täällä niin kivoja ja hymyileviä että epäilen jatkuvasti, että minulla on jäänyt naamaan jotakin ruokaryynejä tai joku on piirtänyt pippelin otsaani yöllä kun nukun.) Hotellin hississä tulee myös moikkailtua ja juteltua ihmisille ihan toisella tavalla kuin kotikerrostalossa.

Huoneessani on muutamia sellaisia tavaroita, joita tavallisessa hotellihuoneessa ei ole: jääkaappi, mikro, vaaterekki ja pari hyllykalustetta. Lisäksi siellä on nyt minun viherkasvejani (joista yksi on hotellin entiseltä asukkaalta Joonakselta saatu pistokas, ah mitä kotiinpaluun ja ympyrän sulkeutumisen symboliikkaa), minun mattoni ja kassikaupalla omistamaani random sälää: pakkasin mukaani esimerkiksi muovikukilla koristellun hiuspannan enkä tiedä yhtään miksi. Se on koko ajan tiellä.

year in clarion
year in clarion
year in clarion
year in clarion

Noin muuten hotellielämä on kieltämättä luksusta: saan käyttää talon kuntosalia (yhteensä olen käynyt siellä tähän mennessä, hmm, odotas kun lasken, nolla kertaa) sekä saunaa ja uima-allasta (siellä olen vieraillut kolmesti, koska prioriteetit), pääsen joka aamu valmiiseen aamupalapöytään, ja vaatteeni pestään hotellin pesulapalvelun kautta. Minun huonettani ei siivota joka päivä vaan kerran viikossa, ja roskikset tyhjennetään tarvittaessa (minulla on myös erikoisroskis, jossa on monipuolisemmat kierrätyskoloset kuin hotellihuoneissa yleensä). Ihan ok.

Summa summarum: kyllä minä täällä varmaan pärjään vielä 86 yötä.

(P.S. Sääkin voit tulla tänne pärjäilemään: Clarionin get away -tarjous on voimassa elokuun loppuun. Se sisältää edullisen hotellihuoneen lisäksi pullon kuohuvaa. Sisäpiirin vinkkinä voin kertoa, että kannattaa tulla jonakin arkipäivänä, silloin täällä on ihanan rauhallista.)

(P.P.S. Tarjous ei ole osa yhteistyötä eikä affilinkki, enkä hyödy, jos varaat huoneen linkin kautta.)

Joka päivä uusi vessaselfie.

Joka päivä uusi vessaselfie.

Mitä hotelliin pitää pakata?

Kaupallinen yhteistyö: Clarion Hotel Helsinki

Ensi viikolla tähän aikaan minä asun hotellissa. Olen toki tiennyt jo viitisen kuukautta, että niin tulee tapahtumaan, mutta olen vieläkin ihan jumissa pakkaamisen kanssa. Missään ei nimittäin oikein kerrota, mitä hotelliin täytyy pakata mukaan – kun menee sinne kolmeksi kuukaudeksi.

Tässä minä “pakkaan”. Hyvin menee!

Tässä minä “pakkaan”. Hyvin menee!

Siksi olenkin pyytänyt pakkausneuvoja muilta.

Kun kysyin perheeltäni ja ystäviltäni, mitä hotelliin pitäisi pakata sadaksi päiväksi mukaan, kynsisakset mainittiin kuudesti. Cocktailshaker, pullonavaaja, jallu ja gini mainittiin niin ikään puolenkymmentä kertaa. Sukulaislapset muistuttivat, että ota mukaan vaatteita ja hammasharja (kiitos muistutuksesta, ne olisivat varmasti kyllä jääneet muuten) ja “vaikka joku pikku kori sun tavaroille”, ja aika moni sanoi, että ota mukaan diffuuseri tai jokin, jolla huoneen saa tuoksumaan samalta kuin minun kotini (pidän sitrustuoksuista, ehkä otan kulhollisen limettejä).

Lisäksi sain muun muassa tällaisia neuvoja:

  • “Oloasu jossa kehtaa mennä aamupalalle” (luen tämän niin että mitkä tahansa vaatteet kunhan pukee myös rintaliivit)

  • “Kukkamaljakko ja kylmäkalle” (en ole ihan varma mitä varten kylmäkalle on, mutta se tuli niin itsevarmalla ilmoituksella että uskon kyllä tulevani tarvitsemaan sitä)

  • “Omat sakset jotta saat saksittua kukat maljakkoon sopiviksi” (äidin matkustusvinkki)

  • “Lusikka-haarukkayhdistelmä, tyyliin SA-INT” (tosin menen kylläkin hotelliin enkä telttailemaan)

  • “Piknik-alusta, rantapallo ja aurinkohattu” (rantapallo! minulla ei ole rantapalloa mutta nyt haluan hankkia sellaisen! mikä ihana asia hukata biitsillä heti ensimmäisen tuulenpuuskan sattuessa)

  • “Verkkokauppa.comin kantiskortti” (working on it)

  • “Voimakivet ja shamaanikortit” (jotta universumi seuraisi mua kotoa tohon 500 metrin päähän)

  • “Terävä veitsi, jolla voi leikata limetit coronaan” (koska mihin muuhun veistä edes käytetään)

  • “No mitä sää ny sinne tarviit? Heität kamat urheilukassiin vaan” (lol)

Ja koska en ole ensimmäinen hotelliasukki, päätin pyytää neuvoa myös Joonakselta ja Anna-Katrilta, joilla on ensi käden kokemusasiantuntijuutta. Ajattelin, että heillä olisi ehkä antaa sellaisia vinkkejä, joita en itse tule ajatelleeksi. Ja niinhän heillä olikin:

  • “Joogapäntsit! Hiihtelin niillä menemään koko ajan. Lokerikko tai laatikoita vaatekaappiin. Tavaroita astianpesua varten.”

  • “Jatkojohto, repullinen reipasta mieltä, säkki syntejä varten, rätti ja tiskikamat sekä sandaalit.”

Voitte vain arvailla, kumpi neuvo on kumman (ja miettiä, miksi molemmat mainitsivat tiskaamisen erikseen, en minä tällaista tilannut, hotellissa asumisenhan piti olla luksusta whaaat).

year in clarion

Näiden neuvojen perusteella minä nyt sitten olen pakkaillut, ja toistaiseksi mukana ovat seuraavat tavarat:

Yksitoista kesämekkoa (plus se yksi jota vielä ompelen), kolmet uikkarit, neljät tennarit (yhdet mustat, yhdet valkoiset, yhdet ryönäiset kesäretkiä varten ja yhdet urheiluun), kahdet sandaalit, kahdet släbärit, kolmetkymmenetyhdeksät alushousut (otan kaikki mitä omistan ja niitä näyttää olevan 39 – onko tämä ihan tavallinen määrä vai omistanko liian monet pikkarit?), neljät rintaliivit, yhdet villasukat, niskatyyny, selkätyyny, sateenvarjo, tiskirätti, leikkuulauta ja veitsi, kenkien huoltovälineet, ompelulaatikko, kukkienkastelukannu, jallupullo, saippuakuppi (rakastan palasaippuoita), purkki aterimille, sakset, säilytyslaatikoita, koreja pikku tavaroille, peikonlehti, rahapuu, kaksi viherkasvia joita en tiedä mitä ne ovat, kukkamaljakko, cocktailshaker, läppäri, tabletti, kaiutin, headset ja mikseri podcast-etänauhoituksiin, vitamiinit, äidin maalaama taulu, ei yhtään pyyhettä koska hotelli on niitä pullollaan. Ja sitten mää varmaan “laitan ne urheilukassiin”.

Että kunhan olen juonut tuon konjakin niin enköhän minä ole valmis.

P.S. Kerro, jos on jotain mitä haluat lukea sadan päivän aikana hotellihommista!

Juuh elikkäs minä muutan hotelliin WHAAATT

Jos on ollut tarkkana, on saattanut huomata että kollegani Joonas Pesonen on asunut viimeisen vuoden Clarion-hotellissa Jätkäsaaressa. Kun hän muutti sinne, ajattelin ensin että WHAAATT ja sitten myöhemmin että WHAAATT ja jotenkin kummasti tässä on nyt käynyt niin, että minäkin muutan sinne ensi kesäksi WHAAATTT

Kuva: Sami Takarautio

Kuva: Sami Takarautio

Elikkä tosissaan. Joonaksen starttaama Year In Clarion -projekti laajenee ja kutistuu tänä vuonna sillä lailla, että asukkaita on enemmän, mutta asumispätkät ovat lyhyempiä. Kun Joonas muuttaa pois tämän kuun lopussa, huoneeseen muuttaa sadaksi päiväksi Anna-Katri Räihä, ja hänen jälkeensä satasen suoritan minä. (Psst! Haku minun jälkilämmöilleni on auki täällä.) Lisäksi Clarioneissa, sekä Helsingissä että Helsinki-Vantaalla, yöpyy satana vuoden mittaan ripoteltuna yönä jumalauta ROBIN, jonka päästän kyllä istumaan aamupalapöytääni jos ymmärrätte mitä tarkoitan. (Tarkoitan tietenkin sitä että annan hänen istua kanssani samaan aamupalapöytään hotellin ravintolassa.)

Meillä kaikilla asukeilla on omia teemoja, joita silmälläpitäen pyrimme kehittämään Clarionin toimintaa yhdessä Clarionin kanssa oman oleskelumme aikana. Robin keskittyy viihtyvyyteen (joka on muuten todella korkealla tasolla jos pääsee minun kanssani samaan aamupalapöytään), Anna-Katri hiilijalanjälkeen (ömmm megakiinnostavaa, minäkin haluan) ja minä ravintolatoimintaan (eli syömiseen, jess ja tota noin en ole kertonut tätä vielä hotellissa, mutta henkilökohtainen bonuspyrkimykseni on saada Sky Barin drinkkilistalle oma nimikkococktail. Näen sen jo sieluni silmin: Le Timps – giniä ja jotain ja jotain. Kuulostaa herkulliselta, eikö?).

Kuva: Sami Takarautio

Kuva: Sami Takarautio

Yhteistyöhön kuuluu joitakin sovittuja sisältöjä, jotka merkitsen kyllä sitten isosti ja asianmukaisesti. (Tämä ei ole yksi niistä. Mutta ehkä tajusitte sen jo siinä vaiheessa kun kirjoitin että päästän Robinin niinsanotun aamupalani kimppuun. Siis kun kirjoitin sen vitsillä. Ihan vitsillä. Oikeasti.) Yhteistyöjuttuja saadaan vielä hetki odotella, koska muuttopäiväni koittaa vasta toukokuussa. Toivomuksia hotellisisällöistä saa myös esittää (itse olen tässä vaiheessa keskittynyt lähinnä tuon nimikkococktailin kehittelyyn, obviously, siksi se on noin monimutkainen ja hienostunut).

Sillä välin: tarvitsisiko joku kesäksi vuokrakämpän Kampista? Vuokranantaja olis tosi kiva. Ja se tuntee kuulemma Robinin.

Testissä: Hesehotelli

Rakastan Hesburgeria. Siksi, kun minun piti mennä toissaviikolla Turkuun yöksi ja kaikki oli ihan jumalattoman kallista lyhyellä varoitusajalla, otin huoneen Hesehotellista. Kokemukseni keräsi muutamia hämmentyneitä kommentteja valtaisasti kiinnostusta sosiaalisessa mediassa – jonka oletan johtuvan siitä, että kaikki muutkin rakastavat Heseä – joten päätin kirjoittaa siitä. Sitä paitsi tämähän on kotimaan matkailua parhaimmillaan!

hesehotelli

Hesehotellihuoneen varaaminen netissä oli helppoa. Päätin maksaa varauksen vasta paikan päällä koska epäluotettava internet. Minusta on ylipäätään kiva, ettei kaikkea aina tarvitse maksaa etukäteen.

Hesehotelli on Turun linja-autoasemalla, joka on kätevää, jos tulee paikalle linja-autolla. Itse tulin tietenkin junalla, koska rahaa on ja se näytetään. (Mutta sitä ei ole tarpeeksi ylellisempään hotelliin.) Heti alkuun koin kiusallisimman hetken koko makan aikana: sisäänkirjautuminen hotelliin tapahtuu Hesburgerin tiskillä. Haluan tässä alleviivata, etten koskaan ole ollut kiusaantunut Hesburgerin tiskillä, koska rakastan Hesburgeria. Mutta on pikkuisen eri asia mennä Hesen tiskille tilaamaan juustoateriaa punaisella majoneesilla kuin mennä Hesen tiskille sanomaan "HEI MÄÄ JÄISIN TÄNNE YÖKSI". Eikä huonetta (tai palvelua) ole maailman kivointa odotella Hesen eteisessä. Plussaa Hesehotellille kuitenkin siitä, että itse ravintola on niin myöhään auki, että sisäänkirjautuminen onnistuu hankalammallakin aikataululla. (Ai niin ja tein tilanteesta entistä kiusallisemman kysymällä tiskillä, kannattaako maksaessa näyttää Hesen bonuskorttia. Ei kannata.)

hesehotelli2.jpg
hesehotelli3.jpg

No sitten, itse huone. Se oli tosi ookoo. Melko tilava, aivan siisti, eikä lainkaan hampurilaisteemainen. Muistuttaa paljolti Omenahotellia (jossa yöpyminen olisi muuten maksanut tuplasti enemmän) punaisine värityksineen, mutta on paikoin jopa siistimmän oloinen. Matkan aikana olin kehitellyt kauhuskenaarioita siitä, ettei huoneessa olisi ollenkaan kylppäriä, mutta sellainenkin löytyi, yllättävän tilava ja siisti. Hotellissa on myös langaton netti.

Yhden hengen huone maksoi 55 euroa yöltä, joka on minusta aika lailla saatanan hyvä hinta. Minun huoneessani oli hyttisängyt, joka ei haitannut koska olin yksin, mutta pariskuntamatkailijaa se voisi vähän sylettää. Ajatelkaa! Pariskuntamatka Hesehotelliin! Miten ihana ajatus! Parisänkyjäkin kuulemma kyllä on. 

Aamupala ei sisälly huoneen hintaan, mutta sen saa kuuden euron lisämaksusta. Se on runsas: valittavana on kahvi tai tee, tuoremehu tai limu, jogurttimysli tai röstiperunat, aamiaishamppari/kananmuna-pekoni-sämpylä/munatortilla/ruisleipä. En kysynyt, mutta oletan, että vegaani saa tilata munatortillan sijaan vegaanisen kasvistortillan. Itse valitsin tietenkin aamiaishampparin, jotta kokemus olisi mahdollisimman täyteläinen. Se oli aika tuhti, mutta kaipasi silti mielestäni majoneesia. Hesen majoneesit best. 

hesehotelli aamiainen

Kaiken kaikkiaan Hesehotellikokemukseni oli hinta-laatusuhteeltaan viis kautta viis. Haluan kuitenkin varoittaa vastustamattomasta tarpeesta alkaa kutsua kaikkea hesejoksikin. Hesehotellin yöpyjä kävelee helposti heserappusia ja hesekäytävää, menee ensin hesesuihkuun ja sitten hesesänkyyn nukkumaan, koska on heseväsynyt ja heseaamulla pitää hesetehdä hesetöitä ja niin hese-edelleen. Ai niin ja autoilijoille tiedoksi, että Hesehotellin yhteydessä on myös autopesula HesePesu. Oikeasti. 

P.S. Tämä ei ole yhteistyö. Rakastan vilpittömästi Heseä.

Lue myös: 

Suomen paras hotelli: Park Hotel Turku

Maailmassa on yksi hotelli, joka on ylitse muiden. Se on Park Hotel Turku

park hotel turku
park hotel turku

Olen yöpynyt Parkissa viimeisen kolmen vuoden aikana muistaakseni puolen tusinaa kertaa. Asiaa Turkuun alkoi olla, kun kaveriksi löytyi sieltä kotoisin oleva sälli. Muistan, kun suunnittelin ensimmäistä visiittiäni sällin luokse Turkuun ja mietin, mikä hotelli olisi romanttisin. Päädyimme Parkiin, joka on 1900-luvun alussa rakennettu jugendhuvila  – eihän tämän yli kerta kaikkiaan voi valita mitään toista hotellia! Huvila otettiin hotellikäyttöön 80-luvulla, ja sen kyllä huomaa.

Jokainen huone on toista älyttömämpi. Olen kerran yöpynyt Parkissa huoneessa, jonka kaikki huonekalut olivat vaaleanpunaista rottinkia. Erään toisen kerran pääsin huoneeseen, jossa oli posliininen pantteri. Parasta oli, kun kerran pääsimme poikaystäväni kanssa muutamaksi yöksi morsiussviittiin tavallisen huoneen hinnalla, koska huoneita ei ollut tarpeeksi ja sviitti sattui olemaan vapaana. Se oli mieletön ilmestys pitsiliinoineen, röyhelöisine vessapaperitelineineen ja posliinienkeleitä notkuvine vitriineineen. (Tämä on myös esimerkki siitä, että huone kannattaa joskus varata hotellista itsestään eikä esim varaussivuston kautta. Booking tuskin olisi tarjonnut sviittiä normihintaan.)

park hotel turku
park hotel turku
park hotel turku

Olen Turussa käydessäni valinnut jonkin toisen hotellin vain silloin, jos Park Hotel Turku on ollut täynnä. Koska jos ihan totta puhutaan, eihän mikään muu enää tämän jälkeen kelpaa. Nykyisin olen aidosti pettynyt, jos hotellihuoneessa ei ole ainuttakaan turhaa posliinieläintä.

Hotellin alakerrassa on aulabaari, aamiaissali ja erillinen ruokasali, joka on koristeltu nukein, viirein, valokuvin ja tekokukin. Kaikkialla kaikuu kultainen 80-luku. Ai niin, ja jokaisessa huoneessa on kokemukseni mukaan ruskeat, kukalliset kaakelit, Gillette-vaahtoa ja pari bic-sheiveriä ja (ainakin yksi pussi) samarinia. Kysyn tämän vain kerran: voiko mikään olla siistimpää?

park hotel turku jaakko

Hotellin suurin vetonaula lienee kuitenkin Jaakko, Parkin oma maskotti ja papukaija, joka saa hymyn jokaisen vieraan huulille. Jaakko (joka on muuten nimestään huolimatta tyttö), esiintyy mielellään kuvissa ja lauleskelee mitä mielikuvituksellisimmin tavoin aulassa suurimman osan päivästä.

En ole itse koskaan kuullut sen puhuvan, mutta respasta kerrottiin, että se matkii etenkin lapsia mielellään, ja toistelee niiden lauseita pitkään niiden lähdettyä. Nettisivujen mukaan Jaakko on jo 45-vuotias, enkä tiedä milloin sivuja on viimeksi päivitetty. Oli miten oli, siinä iässä saa jo vähän tehdäkin pilaa naapuruston lapsista.

Ainoa puute, jonka Park Hotelista keksin, on se, että huoneissa on superpehmeät sängyt. Pidän itse jämäkästä, jopa kovasta patjasta, ja kaikissa Parkissa nukkumissani sängyissä on niin pehmeä patja, että kun herää, sen väliin on vähän hautautunut. Mutta kun avaa silmät ja näkee luomien alta ihanasti vanhanaikaisen kukkatapetin ja paksut samettiverhot, ei mikään voi olla pielessä. 

park hotel turku

Respakerroksen vessassa on muuten kaunis parfyymivalikoima.

Menkää Park Hotel Turkuun! Se on IHANA

Lue myös: